Järjestäjän livestream oikkuili eikä meidän suoritusta ole siellä nähtävillä.
Jännitin valtavasti ja pyrin pitämään itseni liikkeellä, jotta jännitys ei mene jäseniin.
Ossi oli aivan liian korkeassa vireessä, minkä takia virheitä mm. tehtävien välillä ns. painamisesta. Edistämistä niin että joutui tekemään liikettä taaksepäin ollakseen mukana käännöksissä. Voimakasta ympärille katselua.
Tässä tulee jälleen esille kuuntelun merkitys. Jos Ossi olisi enemmän eleillä ohjattava (tai puutteellisesti molemmilla tavoilla) ei näissä kisoissa tällä vireellä olisi oltu kärkipäässä.
Puhun jatkuvasti ohjaajan oman tekemisen tiedostamisesta sekä merkityksestä. Moni ohjauksessani oleva on tämän ajatuksen vastaanottanut ja kehittynyt omassa tekemisessään, moni (onneksi harvempi) on jopa suuttunut ettei tämä kuulu rally-tokoon. Jokaisen ohjaajan on tehtävä oma työnsä oppiakseen tai keksittävä loppuelämänsä ajan selityksiä epäonnistumisiinsa.
Olimme ensimmäisen radan jälkeen viidensiä (neljän ruotsalaisen takana), joukkueena toisena!!.
