"Seison pääkadun varrella... Täällä ei ole enää ketään...
Taivaassa on iso reikä.. Onkohan Jumala tehnyt sen pudotessaan helvettiin?
Ei ole enää muuta kuin tämä pääkatu... tuosta lähti tie sinne rauhoitusalueelle..
Ne yrittivät aivan lopuksi 'rauhoittaa' jotakin.. jotakin ihmiselle sopivaa...
No, Ekhnaton rakastui kerran aurinkoon.. Minä tein leskenlehdistä voita...
Silloin oli kevät..ja keväällä maa oli tuoksuinen kuin lämmin hapanleipä.."
